Tän täytyy olla rakkauttaa

En sano hyvää yötä vaan sanon huomenta. En sano en jaksa vaan sanon tottakai, kunhan saan kahvia. En tee niinkuin kirjoissa sanotaan, teen niinkuin itse tahdon. Tanssin villisti keskellä Lontoota ja laulan Kaija Koota. Ketään muita kuin täällä oleva paraskaveri sekä lempiviini vierelläni ei nää eikä tunne tätä onnellisuutta mun sisällä. On hiljaista eikä ketään näköpiirissä, olemme kuitenkin keskellä Lontoota.
Tämä kaupunki on sulaa rakkautta. Tää kaupunki tarrautuu muhun tiukemmin ja tiukemmin eikä ole valmis päästämään mua menemään. Mutta ehkä mun on mentävä. Ehkä lähden kohti uusia seikkailuja taas. En kuitenkaan halua juurtua tänne ja tiedän sen. En ole jäämässä paikoilleni vielä.
Kamalasti asia nimeltä tulevaisuus yrittää puskea päälle. Tulevaisuus koittaa sanoa nykyisyyden minulle, että "hommaa nyt hyvä nainen koulutus ja ajattele tulevaisuutta ja mitä haluat elämältä". Entä jos en olekaan vielä valmis siihen? Tai ylipäänsä asettumaan aloilleen omaan kämppän vielä. Mulla on kuitenkin varmaa elämässä vaan tää hetki jota koen nyt. Ei ole huomista eikä ensivuotta. Mitä vaan voi tapahtua. Tää hetki on se joka ratkasee. Ja tää hetki koittaa kovasti sanoa "ajattele jotain ennalta arvaamatonta ja kerro se kymmenellä". Ehkä mä kuuntelen tätä hetkeä.

// I don't know what I should do with my life. I love London for sure and I am happy here. But I don't wanna settle down yet. I haven't seen anything yet. I need to live. I don't wanna think about the future right now, and who knows is there any future? Only thing that we can trust is this moment right here. Anything can happen. This is your moment. And I need to go with the flow.