Hei rikkaat ja rakkaat

Olisin todella kiitollinen teille jokaiselle joka kävisi äänestämässä meidän tiimiä. Tavotteena päästä kymmenen parhaan joukkoon josta yks joukkue valitaan joka pääsee lähtemään Hollywoodiin. Täs ois tiimi joka haluu sitä ihan hurjasti, joten nyt kaikki painaa TÄSTÄ ja menee samantei äänestää meitä. Linkkiä tietysti saa laittaa eteenpäin, ja muistakaa et joka päivä voi käydä antaa uuden äänen meille. Nyt hihat heilumaan ja äänestämään!

Isä olen täällä maailman toisella puolen

ja laulan pappadadudapappapaduudadappa äitä älä pelkää kyllä pidän itsestä huolen ja laulan pappadadudapappapaduudadappa

Salla käväs täällä lontoossa tossa vimeviikolla ja tuli tehtyy taas turistikierrosta... Okei en mä pahemmin niit oo kierrelly, tulee vaan ohi ain käveltyy. Ja nää kuvat on siis siltä turistireissulta!
Oon nyt kaks päivää tehny taas töitä sillee 12-13h mut onneks suurimmaks osaks ton helpoimman lapsen kanssa, eli Iriksen. Tänään se rakastu meiä Suomen Robiniin ja laulaa tääl vaan boom kah boom boom kah ja tanssii villisti. Sekä jakeli pusui mun koneelle koko biisin ajan ku youtubesta sitä soitin. Oli ihan hupaisaa, sekä Iris nauro joillekki suomenkielisille sanoille. Tai sit se vaa punasteli Robinille...
Leenaki tulee tänne jo ens viikon keskiviikkona ja mun ja Saran tän hetkine suunnitelma ois lähtee Dameihi ensviikonlopuks, saa nähä päästäänkö ikin lähtee sinne asti. Jos ei ni johonki muualle ainakin. Nyt on nimittäin halloween viikko ja samasen Saran synttäriviikonloppu! Whoo, toivon että peruukki jonka tilasin tänää tulis ajoissa... Oon aina ihan ajantasalla tän kaiken hommaamisen kanssa! Viimetingansankari

NII! Huomasin tos pari viikkoo sit et toi Haloo Helsingin video on kuvattu täältä!!

Life is a maze in which we take the wrong turning before we have learnt to walk.

aamu alko hyvällä viestillä!

Nimittäin saan ehkä mun Leenan tänne takasin! Viimesiä pikkujuttuja vaille päätetty... Toivotaan vaan ettei mikään mee nyt tän jutun kanssa pieleen. Saisin mun luottoleenan takas ♥!
Mä vietän täällä lomaa ja oon tän alkuviikon pyhittäny aika kovasti makaamiselle ja nukkumiselle ja syömiselle. Eilen illalla kävin Thor world premierissä ja tajusin kui paljo haluunkaan Hunger Gamesin world premiereen. Oli tuhottomasti ihmisiä, näin One Directionin kiva sisäinen hysteerinen teinityttö heräs siin vaiheessa... siinä kymmenen metrin päässä. Onneks olin niin onnekas, että kamerasta loppu akku. JES! Ehkä sit pitää mennä siihen HG premieree ni saa jotai kuviaki. Puhelimen kamera onki taas niin huono että sillä ei ois saanu hyvää kuvaa vaikka Chris Hemsworth ois tullu suoraan mun naaman eteen. Ainii siinähän se oli! On kyllä niin komee mies niin komee mies.
Kotiin päästyäni päätin lähtee kauppaan hakee viiniä shh ja matkalla puhelin tippu taskussa olevan reiän kautta vesilätäkköön ja levis sinne oikee kunnolla. Ehkä mul on vaa liia hyvä elämä et välillä se elämä ajattelee sanoo mulle "herää pahvi, kyl sulle tapahtuu huonoiki asioia". Sori elämä, puhelin toimii ainakin toistaseks ja mul on edellee boss life.

Onnellisuus

Mä en voi lopettaa hymyilemästä! Mä olen onnellinen niinkin mitättömistä asioista tällä hetkellä. Jokainen asia saa mut suunnilleen hymyilemään.

♥ kynttilöillä valaistussa keittiössä kokkaaminen
♥ vaaleanpunainen pipo, kalenteri, puhelin, geelikynät ja kuullokkeet
♥ omalta soittolistalta hyvän biisin tuleminen eli abaut joka kerta ku uus biisi lähtee...
♥ kun Iris kertoi kuinka Jeesus on hänelle tärkeä ihminen ja kuinka ei ole allerginen millekkään koska on kristitty
♥ uuden suihkusaippuan tuoksu
♥ kun joku linkittää mulle biisin josta tuli minä mieleen tai kun joku jaksaa kysellä kuulumisia
♥ se rakas ihana huulipuna
♥ yhtä riemuvapaasti hymyilevät ihmiset kuin minä
♥ kaunis auringonlasku
♥ kissan kehrääminen sylissä
♥ hyvän yön & hyvän huomenen viestit muille/muilta
♥ hyvä kuppi kahvia
♥ se että voin olla täysin oma itseni
♥ kun vastaantulia vastaa hymyyn
♥ hyvän kirjan lukeminen tai hyvän lokuvan katsominen
♥ tiistai-aamut, edellisenä päivänä on käynyt siivooja ja lapset ei oo ehtiny sotkea, saan olla rauhassa aamulla ja katsoa how i met your motherin uusimman jakson ja syödä hyvää aamupalaa

Tatskamessut

Eli tuolla tatskamessuilla jotka oli jo syyskuussa (27.9-19.9) olin lauantaina ja sunnuntaina töissä, ja olihan taas kokemus. Juttelinpa hetken Ami Jamesin kanssa! Jos jollekkin tuntematon nimi, niin omistaa puolet Love Hate Tattoo liikkeestä ja on mm. tuttu Miami Inkistä ja NY Inkistä. Olihan se pakko päästä näkee mies vaikka töissä olikin.
Tuolla ois voinu viettää vaa aikaa ja muuten vaan olla ja seurata kun nää taiteilijat tekee hommiaan. Ihan uskomattomia tatskoja näky joka paikassa ja tatuointikuume vaan kasvo entisestään. Onneks on nyt ilmaset liput ens vuodelle, eli pakko varmaan tulla käymään Lontoossa ens syksynä.
Kuvia ei sen ihmeemmin tullu otettua ku ei ois varmaan kauheen fiksulta näyttäny jos oisin käppäilly työnekijäliivi päällä siellä ja kamera kädessä, heh. Joten tyydytään nyt näihin kuviin joita mulla tässä on.
Toi messu järjestettiin Tobacco Dockilla joka oli kans itessään siellä sisällä tosi upeen näkönen. Siel oli tunneleita ja se oli sellanen vanha tiilinen rakennus jossa oli paikoittain aivan pirun kylmä. Siellä järjestetään vähän useemminkin messuja yms, viime viikonloppuna oli Scandinavian Show mistä löyty kaikkee pohjoismaajuttua ja ruokaa, en vaa valitettavasti ikinä päässy sinne asti... miksköhän.

Täydellinen huulipuna, vihdoinkin!

Mä löysin sen! Tumman burgundy huulipuna joka on täydellinen syksyyn, hmm kelpaa! Oon kolunnu niin monet huulipunahyllyt ettien tätä väriä ja oolalaa se löyty, vihdoinkin. Etin tollasta jo viime syksynä ja nyt se löyty revlonilta, sävy numero 477 ja nimenä Black Cherry. Oon myös huomannu, että joka kerta kun tota huulipunaa laittaa, päivä muuttuu aina paljon paremmaks. Sen kanssa arki muuttuu harmaasta vähän paremmaks ja tuo juhlallisuutta mun elämään. Oon myös ottanu askeleita ulos täältä laatikosta pääni sisällä, ettei muka vois käyttää huulipunaa arkena. Tottakai voi, miks ei vois? Ja todellakin pitää. "Live everyday like it is your birthday" eli mä juhlin joka päivä itseäni. Hyvä Jewe!
 Toi eka kuva on ehkä vähän liian kirsikkaisen värinen, tummempi se kyllä on. Enemmän tota tokaa kuvaa, mut luonnonvalossa kuvaaminen vääristi sen värin kameralla vähän erilaiseks.
Täällä myös reilu kuukaus sitten rakastuttiin hirveesti kivoihin leopardikuosisiin juttuihin. Ja pakkomielle ei loppunu ennenku sain jotain leopardia ostettua, toi söpö rusetti on vaan niin ihana nutturoihin. Ja sopii tohon huulipunaan. Eh, en vaan kyllä keksi milloin tota huulipunaa ei vois käyttää.
Tuli nyt vähän epätyypillisempää tekstiä, oli mun pakko pistää tänne jotain näin pinnallista ettei mee ihan vuodatukseks tää koko blogi. Tää oli kyllä kuitenki rakkausvuodatus tolle huulipunalle. Älä ikinä lopu ja häivy elämästäni ♥

Tuhat ja sata kuvaa mun lempi paikasta

Älkää skrollatko näit kuvii vaan sillai jeejee kuvia vaikka niitä on monta ja monta, aistikaa niitten tunnelma, kuvitelkaa että ootte tässä mahtavassa paikassa! Kuvitelkaa veden liplatus ja lintujen laulu ja kaikista tärkeimpänä, hymyilkää kokoajan ja miettikää kuinka onnellisia ootte tällä hetkellä.


Tää viimenen kuva havainnollistaa noitten puitten kokoa aika todella hyvin, ja ei en ole blondi vaan seuralaiseni tältä päivältä hyppi kuvassa. Kyllä, sain kuvia samalta päivältä! Ehkä niit kuukauden takasiakin ois kiva laittaa, haha! Rakastan tätä kaupunkia ja sitä, että voin tulla johonkin mistä näen koko kaupungin allani. Joku jonne voi istua ja hiljentyä ja vaan olla hetken. Lukea kirjaa tai kuunnella musiikkia tai olla vaan hiljaisuudessa. Mulla ei löydy sanoja tälle paikalle, se on niin maaginen ja salaperäinen. Se on arvaamaton mutta kuitenkin niin lohduttavan oloinen. Rakastan tota ihan mielettömästi, ja tuolla käymisen jälkeen on niin mukava palata aina cityyn kun mieli on tyhjennetty. Tuolla ei liiku paljoa ihmisiä ja siellä on niin paljon koskematonta luontoa. Toivon vaan, että ehdin nähdä ton paikan lumen alla ja rakastua uudestaan. Pakko kai myös joku kevät tänne tulla kun toi puhkee kukkaan ja kaikki mielettömät värit tulee esille.
Oon viime päivät kulkenu tääl ihan hymyssä suin, ollu onnellinen ilman mitään loogista syytä, nauttinut sateesta sekä auringonpaisteesta. Rakastanut joka hetkeä jolloin olen ollut liikkeellä jossain ja miettinyt kuinka vaikeaa täältä tosissaan on lähteä. Hei kaikki rakkaat siellä Suomessa, muuttaisitteko tänne ja toisitte hyvää raejuustoa mukananne?
Peace out ☺